Kaarinassa 11-vuotias tanssioppilas Sohvi Vasara valmistautuu livestriimattuun etätuntiin pukeutumalla balettipukuunsa ja virittämällä tabletin niin, että näkee ja tulee nähdyksi.
– Etäopetus on sillä tavalla erilaista, kun ei näe kavereita läheltä, mutta näkee kuitenkin, Sohvi miettii.
Tanssitunnin alussa kaikki ryhmäläiset kokoontuvat ruudun ääreen, joten muutaman sanan kuulumisiakin ehtii vaihtaa ennen tunnin alkua.
– Tämä on tavallaan ollut positiivinen haaste ja todellakin laittanut tanssinopettajan uuden äärelle, Sohvin opettaja Katariina Gonzalez kertoo. – Tekniikan kanssa on ollut haasteita ja itsensä videoimiseen ja näkemiseen ruudulta on nyt joutunut tottumaan. Oppilaat ovat saaneet paljon lisää vastuuta, kun opettaja pystyy korjaamaan vain sanallisesti ja lisäksi korjaukset tulevat pienellä viiveellä.
Sohvin äidin mielestä tilanteeseen ollaan sopeuduttu nopeasti.
– On tosi hienoa, että tanssitunnit ovat jatkuneet etänä. On myös tärkeää ja kivaa näinä poikkeuksellisina aikoina, että harjoituspäivät ovat pysyneet samana, Tytti Syrjäkari kertoo.
Viuluopettaja Riikka Lehtimäki aloittelee etäsoittotuntia Krista Myllyperkiön kanssa.
– Äänenlaatu on vähän huono ja laitteiden kanssa on aikamoista säätöä, mutta muuten menee hyvin, Riikka kertoo. – Videopuhelussa kuitenkin näkee, kun oppilas soittaa, ja siinä pystyy antamaan ohjeita. Pienten, vilkkaiden oppilaiden kanssa on kovasti tekemistä, että saa ruudun kautta innostettua heitä jaksamaan keskittyä. Kristan kanssa on ihanan helppoa. Hän on tunnollinen, kuuntelee, ymmärtää, keskittyy ja osaa jo korjata asentoaan pelkän suullisen ohjeen avulla.
Tavallisesti 14-vuotiaan Krista Myllyperkiön viikkoon kuuluu kasapäin harrastuksia. Aktiiviselle tytölle arki on nyt hyvin erilaista.
– Olen tottunut siihen, että heti kun tulen koulusta, menen ensimmäiseen harrastukseen ja sen jälkeen voi olla kaksi muutakin. Viime syksynä olin mukana myös Kaarinan nuorisoteatterin proggiksessa muusikkona ja siellä meni usein iltakymmeneen. Ensimmäinen ja toinen viikko olivat tosi outoja, kun kaikki olivat kotona, minä, kaksi isosiskoa ja vanhemmat. Nyt siihen on alkanut tottua.
Viulun lisäksi Krista soittaa Arkipelagissa pasuunaa. Karanteeniaikana hän käyttää harjoitteluun yhteensä jopa 15 tuntia viikossa.
– Soittoharrastuksen kannalta on kivaa, että nyt ei tarvitsekaan harjoitella aikataulun mukaan silloin kun ehtii, vaan voi oikeasti harjoitella silloin kun tekee mieli.
– On musiikkia korvilleni kuulla, että oppilaan tekee mieli harjoitella, soitonopettaja Riikka nauraa.
– Pakko myöntää, että alkuinnostus tähän etäopetukseen alkaa olla ohi ja sormet syyhyävät jo päästä kuulemaan oppilaita livenä. Viulun ääni menee vähän rumaksi videoyhteydessä. Ei tämä oikeaa lähiopetusta korvaa!
