Opetussuunnitelma

1. Toiminta-ajatus

Musiikkiopisto Arkipelag järjestää tavoitteellista, laajan oppimäärän mukaista musiikin ja tanssin perusopetusta. Tavoitteena on luoda edellytykset hyvän kulttuurisuhteen syntymiselle, tukea oppilaan henkistä kasvua ja persoonallisuuden lujittumista sekä luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Avoin, rohkaiseva ja myönteinen oppimisympäristö on opiston tavoitteena, näin erilaiset oppijat pystyvät kehittämään itseään monipuolisesti ja tavoitteellisesti ja oppivat tiedostamaan omaa oppimistaan, omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan.

Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn, rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Samalla kun oppilaitos pyrkii järjestämään oppilaalle opintoihin kuuluvia esiintymistilaisuuksia, oppilaskonsertit ym. ulkopuoliset tilaisuudet, edellytetään oppilaalta aktiivista osallistumista myös kuulijana ja katselijana opiston järjestämiin konsertteihin ja esityksiin. Erilaiset opiston toimintaan kiinteästi kuuluvat tapahtumat, musiikki- ja tanssi- illat, oppilaskonsertit ja kurssit, ovat siten myös osa oppilaan opetusohjelmaa.

Musiikkiopisto Arkipelag toimii kasvattajana yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Yhteydenpitoa kotien kanssa tulee ylläpitää ja kehittää oppilaan parhaaksi. Vaikka kyseessä onkin oppilaan oma harrastus ja omatoimista työskentelyä harjoitellaan, on kodin ja vanhempien tuki ensiarvoisen tärkeää. Tietoa opiston toiminnasta ja opetuksen sisällöstä jaetaan musiikkiopiston järjestämissä vanhempainilloissa sekä koteihin säännöllisesti lähetettävien tiedotteiden muodossa.

Musiikkiopisto Arkipelag on toiminta- alueensa kulttuurinen voimavara ja musiikkiopisto

vastaa oppilaiden, perheiden sekä muiden oppilaitosten ja tahojen kulttuurisiin tarpeisiin.

Turunmaan saaristo tuo oman erikoisleimansa toimintaan ja musiikkiopisto pyrkii palvelemaan kaikkia tahoja parhaan kykynsä mukaan riippumatta siitä mikä niiden maantieteellinen sijainti on.

Arkipelag järjestää alueellaan kattavaa konserttitoimintaa ja on aktiivinen yhteistyökumppani toiminta- alueensa oppilaitosten kanssa sekä myös kansallisesti muiden taidelaitosten kanssa. Musiikkiopistolla on myös monia ulkomaisia yhteistyökumppaneita.

2. Musiikin opetus

2.1 Varhaisiän musiikkikasvatus

Tehtävät

Varhaisiän musiikkikasvatus, joka on suunnattu pääsääntöisesti alle kouluikäisille lapsille, sisältää

musiikkileikkikoulu- ja tarpeen mukaan soitinvalmennustoiminnan sekä näihin läheisesti liittyvän muun opetuksen. Tavoitteena on että lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat hyvän pohjan tulevalle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle. Lapsi kehittyy kokemaan, kuulemaan sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin.

Tavoitteet
Elämysten avulla, leikin keinoin, harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia. Näin tuetaan hänen tiedostavaa, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. Opetusohjelma pitää sisällään mm. laulua, rytmisoittimien käyttöä, musiikin kuuntelua,
nuotti- ja rytmiopin sekä säveltapailun alkeisiin perehtymistä. Taiteiden välinen integrointi liittyy varhaisiän musiikkikasvatukseen kuvataiteiden, kirjallisuuden, tanssin ja draaman työtapoja musiikkiin yhdistämällä.

Oppilaat ja tuntimäärät

Varhaisiän musiikkikasvatus on pääsääntöisesti ryhmäopetusta 5-10 oppilaan ryhmissä 30- 60 minuuttia kerran tai kaksi viikossa. Varhaisiän musiikkikasvatukseen ei ole erillistä pääsykoetta vaan opetukseen ilmoittaudutaan. Varhaisiän musiikkikasvatukseen voidaan liittää ryhmäopetuksena toteutettavaa soitinvalmennusta 2-4 oppilaan ryhmissä 45- 90 minuuttia viikossa. Soitinvalmennusoppilaat valitaan pääsykokeiden perusteella. Soitinvalmennuksen opiskeluaika määräytyy lapsen iän mukaan. Lapsi pyrkii opistoon varsinaiseksi oppilaaksi viimeistään sinä vuonna kun hän täyttää kahdeksan vuotta.

2.2 Perustaso

Tavoitteet
Tavoitteena on, että oppilas pystyy kehittämään musiikin esittämiseen ja yhteissoittoon tarvittavaa soittotaitoa, oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia saaden näin työkaluja oman musiikillisen ilmaisunsa ja esiintymistaidon kehittämiseen.

Oppilaat ja opiskeluaika
Perustasolla opintonsa aloittavat oppilaat hyväksytään vuosittain pääsykokeiden perusteella.Rehtori päättää uusien oppilaiden ottamisesta pääsykoelautakuntaa kuultuaan.Hyväksytyiltä edellytetään sitoutumista perustason opinto- ohjelman mukaiseen, tavoitteelliseen opiskeluun. Ensimmäinen lukuvuosi on opiston uusille varsinaisille oppilaille koevuosi. Tuona aikana ehtii tutustua omaan soittimeen sekä tavoitteelliseen musiikkiharrastukseen. Koevuoden päätteeksi arvioidaan tilanne yhdessä oman opettajan kanssa. Opettajan lausunnon perusteella varmistetaan pääaine ja opiston varsinainen oppilaspaikka.

Perustason opinnot tulisi saada valmiiksi sinä vuonna kun oppilas täyttää 18 vuotta tai kun 10 vuoden opiskeluaika umpeutuu.
Pääaineisilla laulajilla ikäraja on 20 vuotta. Perustelluista syistä oppilas voi anoa opintoihin jatkoaikaa tai harkinnanvaraisesti siirtoa aikuisopintoihin. Rehtori myöntää siirron aikuisopintoihin sekä jatkoajan opintoihin perustasolla vuodeksi kerrallaan.

Opinto- ohjelma

Perustasolla opetusohjelmaan kuuluvat perustason opinnot solistisessa pääaineessa, musiikin perusteissa ja musiikin tuntemuksessa. Lisäksi kiinteänä osana opetusohjelmaa ovat yhteissoitto sekä konserttien seuraaminen kuulijana. Solististen aineiden opinnot jakautuvat harjoitettavan ohjelmiston, sisällön ja vaikeusasteen mukaan tasosuorituksiin perustaso 1, 2, 3 ja

laulussa 1 ja 2. Samoin jakaantuu musiikin perusteiden opintokokonaisuus pienempiin tasosuorituksiin 1, 2 ja 3. Musiikin tuntemuksen opinnot muodostavat yhden perustason kokonaisuuden.

Instrumenttiopinnot
Instrumenttiopintojen keskeisenä sisältönä on perehtyminen pääinstrumentin perustekniikkaan ja – ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Säännöllinen esiintyminen sekä konserttien seuraaminen kuulijana ovat oleellinen osa opintoja. Oppilaan tulee esiintyä opiston järjestämissä tilaisuuksissa vähintään kerran lukuvuodessa, suositeltavaa on että esiintymisiä olisi vähintään kerran lukukaudessa.

Lukuvuosittain järjestettävä vuosikatselmus on kaikille perustason oppilaille kuuluva konserttiesiintyminen, joka arvioidaan sanallisesti. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä.

Saavutettuaan riittävät valmiudet pääaineessa, suoritettuna vähintään perustaso 2, voi oppilas anoa oikeutta sivuaineopintoihin. Sivuaineoikeuden anominen ei oikeuta automaattisesti sivuaineopintoihin, vaan sivuaine myönnetään harkinnanvaraisesti oppilaan kehitystason ja opiston resurssien mukaan.

Yhteissoitto
Yhteissoitto on tärkeä osa opintoja ja opisto pyrkii järjestämään yhteissoittoa niin laaja- alaisesti kuin mahdollista. Opettajien kontaktit muihin oppilaitoksiin pyritään hyödyntämään myös yhteissoitossa niin, että ne soittimet, jotka nyt ovat opistossa marginaaliasemassa, pääsisivät mukaan yhteissoittoon. Orkesterisoitinoppilaiden, esim. jouset ja puhaltimet, opetusohjelmaan kuuluu kamarimusiikki- ja orkesterisoitto. Muut kuin orkesterisoittimet, mm. piano, kitara ja laulu, voivat osallistua vaihtoehtoisesti muuhun oppilaitoksen järjestämään kamarimusiikkitoimintaan tai säestystehtäviin.

Yleiset aineet, musiikin perusteet, musiikin tuntemus ja sävellysopinnot
Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen. Musiikin tuntemuksen sisältönä on musiikin historian ja tyylien tuntemus. Opetus pyritään järjestämään vuorovaikutuksessa instrumentti- ja yhteissoitto- opetuksen kanssa. Lisäksi pyritään hyödyntämään musiikkiteknologiaa musiikin perusteiden opiskelussa.

Musiikin perusteisiin kuuluu lisäksi kuuntelukasvatus, eli kuhunkin musiikin perusteen kokonaisuuteen kuuluu osana kuunteluosio, eli tietty määrä konserteissa käyntejä per vuosi. Käyntikerrat määritetään musiikin perusteiden tason mukaan seuraavasti:

taso 1: 2 konserttia/ vuosi

taso 2: 2 konserttia/ vuosi

taso 3: 3 konserttia/ vuosi

Musiikin tuntemus: 4 konserttia/ vuosi

Lisätietoa konserttikäynneistä antavat opiston yleisten aineiden opettajat.

Musiikkiopisto voi järjestää myös sävellyskursseja periodeittain.

Opetusmäärät
Perustasolla opetusta annetaan omassa pääaineessa 30 minuuttia viikossa kunnes tasosuoritus 1 on suoritetttu. Sen jälkeen seuraavasta lukuvuodesta lähtien opetusaika on 45 minuuttia viikossa. Sivuaineen opetusaika on 30 minuuttia viikossa. Musiikin perusteiden opetustunnin pituus on 60- 90 minuuttia ja musiikin tuntemuksen 90 minuuttia viikossa. Yhteissoitonopetus (orkesterit, yhtyeet ym.) järjestetään joko säännöllisesti tai periodeina. Lisäksi opetusohjelmaan voi kuulua osallistuminen yhteistyöprojekteihin, joko opiston tanssijoiden, tai jonkin muun yhteistyöoppilaitoksen kanssa.
Perustason opintokokonaisuuden jälkeen, osoittaen riittävää osaamista, jonka pääaineen kollegio määrittelee, oppilas voi siirtyä opiskelemaan musiikkiopistotason opintosuunnitelman mukaisesti tai siirtyä aikuisopintoihin.

Tasosuoritukset, arviointi ja todistukset
Perustason opintoja ja tasosuorituksia arvioidaan solistisessa pääaineessa seuraavasti:

Perustaso 1 ja laulun 1 hyväksytty tai hylätty

Perustaso 2 Perustaso 3 ja laulun 2 asteikolla 1-25

5= erinomainen 21-25= erinomainen

4= kiitettävä 16-20= kiitettävä

3 = hyvä 11-15= hyvä

2 = tyydyttävä 6-10= tyydyttävä

1= hyväksytty 1-5= hyväksytty

Perustason tasosuorituksiin liittyvä primavista- osio arvioidaan joko hyväksytty tai hylätty, tai käyttämällä taulukon 1-5 yleisarvosanoja.

Solististen aineiden lautakuntakokoonpanot:

perustaso 1, laulu 1 puheenjohtaja ja yksi jäsen

perustaso 2, 3, laulu 2 puheenjohtaja ja kaksi jäsentä

Musiikin perusteet sekä musiikin tuntemus, perustaso, arvioidaan asteikolla 1-5.

Edellä mainitut numeraaliset asteikot ovat vain pieni osa arviointia. Tärkein palaute on suullisesti tai kirjallisesti saatava palaute opintojen edistymisestä. Myös palautteen yhteydessä saatavat ohjeet, mihin osa-alueisiin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota jatkossa soittotaidon kehittämiseksi, ovat tärkeitä. Arvioinnin tulee tukea oppilaan hyvän itsetunnon kehitystä sekä ohjata häntä itsearviointiin kuin myös auttaa opiskelun tavoitteiden asettamisessa sekä niiden saavuttamisessa.
Kunkin instrumenttiryhmän tasosuorituksia arvioiva lautakunta määrittää vaadittavan tason sekä vaadittavan vähimmäisarvosanan. Lautakunta voi suosittaa, mikäli arvosana jää alhaiseksi, ( tyydyttävä tai hyväksytty ), että suoritus uusitaan, mikäli oppilas haluaa jatkaa opintojaan ja valmistaa seuraavan tasosuorituksen. Mikäli pääaineen opinnot eivät etene opetussuunnitelman mukaisesti voi kollegio suosittaa opintojen jatkamista yleisellä tasolla.
Yhteismusisoinnista ja valinnaisista kursseista annetaan suoritusmerkintä vuosittain. Lisäksi oppilaan edistyminen instrumenttitaidoissa ja musiikin perusteiden opinnoissa kirjataan vuosittain.
Perustason päättötodistuksen saamiseksi on suoritettava pääaineen perustaso 3, musiikin perusteet perustaso 3, musiikin tuntemuksen perustason kurssi sekä osallistuttava yhteissoittoon opetussuunnitelman mukaisesti.

2.3 Musiikkiopistotaso

Tavoitteet
Musiikkiopistotason opintojen tavoitteena on kehittää edelleen musiikin perustasolla saavutettuja tietoja ja taitoja niin, että oppilas saa valmiudet musiikkiharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin. Edelleen tavoitteena on, että oppilas laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemusta sekä syventää kykyään luovaan ilmaisuun musiikin keinoin.

Oppilaat ja opiskeluaika
Musiikkiopistotasolla opiskelevat nuoret ovat suorittaneet musiikin perustason opintokokonaisuuden. Musiikkiopisto Arkipelagissa opiskelevat opistotason oppilaat siirretään perustasolta opistotasolle pääaineenlautakunnan suosituksen mukaisesti, muualta tulevat vastaavat tiedot omaavat hyväksytään pääsykokeiden kautta opistoon. Musiikkiopistotason opintojen suorittamisaika on pääsääntöisesti 4 vuotta. Opinnot olisi suoritettava loppuun sinä lukuvuonna kun oppilas täyttää 22 vuotta, laulajat voivat opiskella sen lukuvuoden loppuun, jolloin täyttävät 24 vuotta. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää lisäaikaa opinnoille vuodeksi kerrallaan.

Opinto- ohjelma ja opetusmäärät
Musiikkiopistotason oppimäärään sisältyvät opistotason opintokokonaisuudet ja opistotason tasosuoritukset solistisessa pääaineessa, musiikin perusteissa ja valinnaisena joko musiikin tuntemuksessa tai harmoniaopissa. Yhteissoitto ja konserttien seuraaminen ovat osa opintokokonaisuutta. Osallistuminen erilaisiin yhteistyöprojekteihin voi myös olla osa opetusohjelmaa.

Musiikkiopistotasolla annetaan opetusta pääaineessa pääsääntöisesti 60 minuuttia viikossa, sivuaineessa pääsääntöisesti 30 minuuttia viikossa. Yleisten aineiden oppitunnit ovat opistotasolla 90 minuuttia viikossa.

Yhteissoitto voidaan järjestää joko osana säännöllistä lukuvuoden opetusta tai periodeina.

Instrumenttiopinnot ja yhteissoitto
Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen keskeisenä sisältönä on kehittää pääaineen instrumentin teknistä osaamista, ohjelmiston hallintaa ja musiikillista ajattelua niin että oppilas kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas harjaantuu omaksumaan ja esittämään laajoja musiikillisia kokonaisuuksia, syventää tulkinnallista näkemystään ja kykenee musiikilliseen vuorovaikutukseen.

Säännölliset esiintymiset erilaisissa tilaisuuksissa ovat olennainen osa opiskelua. Oppilaan tulee esiintyä opiston järjestämissä tilaisuuksissa vähintään kerran lukuvuodessa, suositeltavaa on että esiintymisiä on lukuvuoden aikana useampia, vähintään kerran lukukaudessa. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä ja laajentamaan hänen musiikillista näkemystään.

Opistotason opintoihin kuuluu myös yhteissoitto, eli oppilaat osallistuvat pääaineesta riippuen orkesteri-, kamarimusiikkiopintoihin tai säestystehtäviin.

Yleiset aineet, musiikin perusteet, musiikin tuntemus ja sävellysopinnot
Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen. Musiikin tuntemuksen sisältöalueet ovat musiikin historian ja tyylien tuntemus. Oppilas osaa hahmottaa musiikkia sekä kuulemisen että notaation pohjalta ja kykenee soveltamaan tyylien tuntemusta musiikin esittämisessä. Musiikin perusteisiin kuuluu myös opistotasolla kuunteluosio, eli konserttikäynnit 4 konserttia vuodessa, joka on osa musiikin perusteiden kokonaisuutta.

Musiikkiopisto voi järjestää myös periodeittain sävellyskursseja.

Opistotason tasosuoritukset, arviointi ja todistukset
Musiikkiopistotason pääaineen opinnot arvioidaan seuraavasti:

Opistotaso:

21-25= erinomainen

16-20= kiitettävä

11-15= hyvä

6-10= tyydyttävä

1-5= hyväksytty

Solististen aineiden lautakuntakokoonpano: puheenjohtaja ja kolme jäsentä

Opistotason musiikin perusteet, musiikin tuntemus ja harmoniaopin perusteet arvioidaan asteikolla 1-5.

Musiikkiopistotason opinnoista saatava suullinen palaute on tärkeä osa opintoja. Itsearvioinnin ja omien opintojen suunnittelu yhteistyössä musiikkiopiston kanssa ovat osa oppilaan opiskelua. Lisäksi muille annettavan arvioinnin antamista harjoitetaan opintojen edistyessä.

Yhteismusisoinnista ja valinnaisista kursseista annetaan suoritusmerkintä vuosittain. Tämän lisäksi vuosittain kirjataan myös oppilaan edistyminen pääaineessa ja yleisten aineiden opinnoissa.

Musiikkiopistotason päättötodistuksen saa suoritettuaan opistotason tasosuoritukset pääaineessa, musiikin perusteissa, musiikin tuntemuksessa tai vaihtoehtoisesti harmoniaopin perusteissa sekä osallistuttuaan yhteissoittoon opetussuunnitelman mukaisesti.

Lisäopetus
Musiikkiopisto Arkipelagissa voidaan antaa musiikkiopistotason opintojen jälkeistä lisäopetusta opinnoissaan hyvin menestyneille oppilaille, jotka tähtäävät musiikkialan ammattiopintoihin, mutta jotka eivät ikänsä vuoksi voi vielä hakeutua ammattikoulutukseen. Tavoitteena on tukea näiden motivoituneiden nuorten kehitystä kohti ammatillisia musiikkiopintoja.

2.4 Aikuisten opetus

Tavoitteet ja oppilaat
Aikuisille suunnatun opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin perus- ja opistotasolla, ottaen huomioon kunkin aikuisopiskelijan opintojen vaiheen ja omat tavoitteet. Musiikkiopiston aikuisopiskelijalta, joka ei ikänsä puolesta voi opiskella perus- tai opistotasolla, edellytetään motivaatiota ja sitoutumista tavoitteelliseen opiskeluun opistossa.

Opinto- ohjelma, opetusmäärät, todistukset ja arviointi
Aikuiset voivat opiskella perus- ja musiikkiopistotason opinto- ohjelman mukaisesti. Opetusta annetaan pääaineessa pääsääntöisesti 45 minuuttia viikossa ja sivuaineessa 30 minuuttia viikossa. Aikuisopiskelijat voivat suorittaa perus- ja opistotason tasosuorituksia .

Aikuisopiskelijalle annetaan todistus opiskelusta ja tasosuorituksista.

2.5 Yleinen taso

Tavoitteet, oppilaat, opinto- ohjelma, opetusmäärä, todistukset ja arviointi
Yleisellä tasolla opiskelevien oppilaiden opiskelu voi edetä ilman tasosuorituksia ja ikärajoja. Opetuksen sisällöstä ja järjestelyistä voidaan sopia oppilaskohtaisesti. Yleisellä tasolla opiskelevilta edellytetään motivoitunutta otetta opintoihin opistossa. Yleisen tason opetusohjelma voi haluttaessa noudattaa perus- ja opistotason opetusohjelman sisältöä. Yleisen tason oppilaat valitaan vuosittain pääsykokeiden kautta. Yleisellä tasolla oppitunnin pituus on pääsääntöisesti 30 minuuttia.

Yleisellä tasolla on mahdollista suorittaa perus- ja opistotason opintokokonaisuuksia ja opintojen arviointi tapahtuu perus- ja opistotason mukaisesti vuosittain sekä suoritettujen kurssien yhteydessä. Yleisellä tasolla opiskelevat saavat todistuksen opiskelusta sekä tasosuorituksista.

2.6 Mukautettu opetus

Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan opetussuunnitelman mukaisesti, voidaan opetussuunnitelman tavoitteita yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Opintojen tavoitteet asetetaan kuitenkin musiikkikasvatuksellisten päämäärien mukaan ja oppilaan mukautettu opetussuunnitelma laaditaan niin, että hän pystyy omaksumaan annetun opetuksen.

3. Tanssin opetus

Tanssin opetuksen yleiset tavoitteet
Tanssin laajan oppimäärän tavoitteena on antaa oppilaalle mahdollisuus harrastaa tanssia pitkäjänteisesti, sekä antaa sellaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet joita tarvitaan ammattiopinnoissa. Opetuksen tulee antaa monipuolinen kuva tanssista. Samalla se tukee oppilaan henkistä kasvua, oman identiteetin muotoutumista, luovuutta ja sosiaalisia taitoja.

Perustana on käsitys ihmisestä ruumiillisena ja henkisenä kokonaisuutena. Opetuksen lähtökohtana on ryhmäopetuksesta huolimatta yksilöllisyys. Opetus kannustaa tanssin tasapainoiseen ja monipuoliseen harrastamiseen sekä terveelliseen liikkumiseen ja elämäntapaan. Oppilas oppii ymmärtämään harjoittelun merkityksen, oppii arvostamaan muiden taidealojen kanssa tehtävää yhteistyötä sekä oppii arvostamaan omaa ja muiden työtä. Oppilas saa tarvittavaa tietoa ja taitoa, jotta hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn, kantamaan vastuuta opiskelustaan ja omasta elämästään.

Tanssin opintoihin voidaan liittää musiikin opintoja. Näiden opintojen avulla oppilas oppii ymmärtämään ja sisäistämään musiikkia, johon tanssii sekä saa samalla riittävän musiikillisen yleissivistyksen.

Musiikkiopisto Arkipelag tekee tiivistä yhteistyötä tanssin ja musiikin oppilaiden kanssa.

Yhteistyöprojekteja, jossa lapset ja nuoret saavat yhdessä harjoittaa ja esittää erilaisia esityskokonaisuuksia, tehdään säännöllisesti.

Laajan oppimäärän mukaista opetusta annetaan lapsille, nuorille ja aikuisille.

3.1 Varhaisiän tanssikasvatus eli lastentanssi

Tavoitteet
Lastentanssin tavoitteena on tutustuminen oman kehon toimintaan ja mahdollisuuksiin leikin ja perusliikunnan avulla. Tutustuminen eri tanssilajeihin tapahtuu painottaen kokemuksellista oppimista, tarkoituksena herättää lapsessa tanssin iloa ja toteuttaa omaa tanssin ilmaisua. Lastentanssissa esiintyminen on luonnollinen osa opintoja ja erilaisissa esiintymistilanteissa lapsi pystyy turvallisesti tutustumaan luontevaan esiintymiseen sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Varhaisiän tanssikasvatus luo pohjaa myöhempiä tanssiopintoja varten.

Oppiaine, oppilaat ja opetusmäärät
Oppiaine on lastentanssi, johon sisältyy luova aines, fyysismotoriset harjoitukset, musiikkiliikunta, baletin ja nykytanssin tanssitekniikan perusvalmiudet ja tanssit. Lastentanssiopinnot voi aloittaa jo 4 vuoden iässä. Lastentanssiin ei ole erillistä pääsykoetta vaan opetukseen ilmoittaudutaan. Tämän jälkeen voidaan siirtyä, oman kehittymisen mukaan, seuraaviin edistyneempiin tanssiryhmiin. Siirtymisestä päättää tanssikollegio.

Lastentanssin oppitunnin pituus voi 45- 60 minuuttia vähintään kerran viikossa.

3.2 Perusopinnot

Oppiaineet ja opetus
Perusopintojen alkaessa oppilas valitsee joko nykytanssin tai baletin pääaineekseen. Tämän lisäksi hän voi halutessaan valita sivuaineeksi jonkin muun tanssilajin ja valita lisäksi lyhytkurssin tai useita kursseja jostain muusta tanssilajista, opiston järjestämien kurssien mukaan. Perusopinnot voi aloittaa kun oppilas on saavuttanut tarvittavan valmiustason, jonka määrittää tanssikollegio.

Tavoitteet
Tavoitteena on että oppilas pystyy kehittämään omaa tanssillista ilmaisuaan, oppii tanssin lajikohtaisia tekniikoita, kehon tuntemusta ja esiintymistä. Opintojen tulee olla myös muutoin tanssiin liittyen yleissivistäviä, oppilaan tulee hallita valitsemansa tanssilajin perusliikkeiden sanastoa sekä muuta tanssitaiteen perussanastoa sekä oppia lajiin liittyvää tapa- ja opiskelukulttuuria.
Perusopintojen aikana oppilas harjoittelee tanssin hienomotoriikkaa ja kykenee erottamaan karkeamotoriikan ja hienomotoriikan eron omassa ilmaisussa. Perusopinnoissa pyritään tietoisesti kehittämään myönteistä ja luontevaa suhdetta omaan kehoon.

Esiintyminen
Myös perusopintoihin kuuluu olennaisena osana aktiivinen osallistuminen erilaisiin tanssiesityksiin sekä tanssijana että katselijana. Oppilas oppii ilmaisemaan haluamaansa sisältöä oppimansa tekniikan avulla ja vahvistaa näin omaa yksilöllistä luovuuttaan ja ilmaisukykyään sekä saa varmuutta esiintymiseensä. Esiintymisiin valmistauduttaessa oppilas totuttelee itsenäiseen vastuulliseen työskentelyyn yksilönä ja ryhmän jäsenenä, sekä harjoitusperiodin aikana että itse esiintymistilanteissa.

Opetusmäärät
Oppitunnin pituus on 60- 90 minuuttia vähintään kaksi kertaa viikossa. Opiskeluaika voi vaihdella pääsääntöisesti 4- 6 vuoteen, riippuen oppituntien määrästä sekä osallistumisesta ylimääräisiin projekteihin.

Todistus
Suoritettuaan tanssin perusopinnot saa oppilas päättötodistuksen, jossa opinnot arvioidaan sanallisesti.

3.3 Syventävät opinnot

Tavoitteet
Syventävissä opinnoissa keskitytään monipuolisempaan tanssilliseen ilmaisuun ja ajatteluun. Oppilas kehittää edelleen perusopinnoissa oppimaansa tekniikoita ja osaamista sekä tanssin tuntemusta. Tanssiin haetaan jo monipuolisempaa ja vaikeusasteeltaan vaativampaa otetta. Oma tanssillinen ajattelu, ymmärrys tekniikan, ilmaisullisen muodon ja ilmaisun sisällön välisestä yhteydestä, vahvistuu. Tanssissa keskitytään suorituspuhtauteen ja ilmaisuun. Syventävissä opinnoissa oppilas opettelee fyysisten ominaisuuksien lainalaisuudet ja oppii hyödyntämään niitä omassa harjoittelussaan.

Opintojen aikana oppilas oppii tuntemaan omaa kehoaan yhä paremmin, sen mahdollisuudet, rakenteet ja liikkumisen periaatteet omassa liikeilmaisussaan. Oppilas ymmärtää myös fyysisten ominaisuuksien ja taitojen tasapuolisen kehittämisen merkityksen sekä oppii kuuntelemaan omaa kehoaan eli osaa arvioida harjoittelun ja levon oikean suhteen.

Tanssin tuntemuksen tavoitteena on, että oppilas oppii pääpiirteittäin suomalaisen ja ulkomaisen taidetanssin kehittymisen keskeiset vaiheet, opiskellen tanssin historiaa monipuolisesti, sekä avartaa käsitystään tanssista, osallistuen itse eri tanssilajien opetukseen tai tarkkailemalla katselijana.

Esiintyminen
Esiintyminen päättötöineen on tärkeä osa syventäviä opintoja.

Päättötyö
Päättötyö voi olla soolotanssi, ryhmätanssi tai koreografia. Päättötyöhön kuuluu kirjallinen osio. Päättötyöhön voidaan liittää myös haluttaessa muita taideaineita osaksi päättötyön harjoittelu- ja työstämisprosessia.

Opetusmäärät
Oppitunnin pituus on 90 minuuttia pääsääntöisesti 3 kertaa viikossa. Opiskeluaika voi vaihdella 4- 6 vuoteen riippuen oppituntien määrästä sekä osallistumisesta ylimääräisiin projekteihin.

Todistus
Oppilas saa laajan oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan syventävät opinnot.
Todistuksessa opinnoista annetaan kokonaisarvosana. Päättötyöstä annetaan lisäksi erillinen arvosana ja sanallinen arvio.

3.4 Aikuisten opetus

Aikuisille järjestettävä tanssin opetus seuraa perus- ja syventävien opintojen tavoitteita ja sisältöä.

3.5 Mukautettu opetus

Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan opetussuunnitelman mukaan, laaditaan oppilaalle henkilökohtainen opetussuunnitelma, josta ilmenevät itse opetuksen sisältö ja tavoitteet, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.

3.6 Tanssiopintojen arviointi

Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehittymistä ja edistymistä opinnoissa. Samalla se ohjaa oppilaitoksen opiskelulle asettamia tavoitteita. Hyvä itsetunto, tanssivalmiuksien kehittäminen sekä omaehtoinen itsensä kehittäminen ovat pääasiallisia tavoitteita oppilasarvioinnissa. Arviointi perustuu oman opettajan tai ulkopuolisen arvioijan ja oppilaan väliseen arviointikeskusteluun, jossa harjoitellaan samalla itsearviointia sekä kykyä arvioida muiden työskentelyä. Arvioitavana on sekä oppimisprosessi että lopputulos. Nämä voidaan yhdistää tai arvioida tilanteesta riippuen myös erillisinä osioina, kuitenkin niin, että ne antavat kokonaisvaltaisen kuvan oppilaan edistymisestä sekä osa- alueista joihin olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota. Arviointi on opiston tanssin opiskelijoille osa säännöllistä opiskelua. Ulkopuolista palautetta pyritään järjestämään vuosittain tanssikatselmusten arvioinnissa.

Syventävien opintojen päättötyö arvioidaan päättötodistuksessa asteikolla 1-5. Päättötyön arvioi vähintään kaksi tanssialan ammattilaista.

5= erinomainen

4= kiitettävä

3= hyvä

2= tyydyttävä

1= hyväksytty

4. Oppilaitoksen itsearviointi

Opetussuunnitelman ajanmukaisuutta käydään läpi vuosittain opettajakunnan kanssa. Myös oppilaitoksen itsearviointia harjoitetaan säännöllisesti opettajakunnan keskuudessa. Vähintään kerran lukuvuodessa pidettävät vanhempainillat ovat hyvä tilaisuus saada suoraa palautetta ja mahdollistavat oppilaitoksen toiminnan arviointia käytännön tasolla. Palautetta oppilaitos saa myös oppilaille lähetettävän jatkoilmoittatumiskaavakkeen mukana, kun kaavakkeet kommentteineen palautetaan opiston kansliaan kevätlukukauden päätteeksi.

5. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

Musiikkiopisto Arkipelag tekee jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Musiikkiluokkien opetuksen hyväksi lukemisessa toimitaan oppilaitosten välisten sopimusten mukaan ja noudatetaan Suomen musiikkioppilaitosten liiton r.y. tekemiä suosituksia.
Toisessa oppilaitoksessa (musiikki ja tanssi) suoritetut opinnot hyväksiluetaan edellyttäen että kyseinen oppilaitos noudattaa Opetushallituksen asettamia perusteita taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisista opintokokonaisuuksista sekä noudattaa SML:n suosituksia tasosuorituksista.

6. Todistukset

Opiskelusta musiikkiopisto Arkipelagissa annetaan pyydettäessä opiskelutodistus, josta käyvät ilmi opiskeluaika, opinnot sekä pääaineen (mahd. myös sivuaineen) että musiikin perusteiden tasosuoritteet. Perustason ja opistotason opinnoista annetaan opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen päättötodistus.
Tanssin perus- ja syventävien opintojen päättötodistus annetaan samoin opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.